Xortec oli mukana Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeessa, jonka toteutusaika oli 1.9.2017 – 30.11.2020. Hankkeen tavoitteena oli opetusteknologia-alan yritysten liiketoiminnan kehittäminen yhteiskehittämisen ja kokeilutoiminnan kautta sekä digitaalisten ja fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen kaupungeissa. Hankkeen aikana kehitettiin ratkaisuja ja järjestettiin kokeiluja mm. digitaalisten työkalujen, VR- ja AR-teknologioiden, koulutus- ja oppimisanalytiikan, fyysisten oppimisympäristöjen sekä tuote- ja palvelukehitysympäristöjen tiimoilta.
Tilankäytön hallintaa voidaan tehostaa käyttöastetta mittaamalla
Xortec oli mukana hankkeessa kehittämässä fyysisiä oppimisympäristöjä, tarkoituksena tuottaa dataa älykkääseen tilankäytön hallintaan IoT-teknologian avulla. Xortecin suunnitteleman Main-IoT Multi Guardin avulla pystytään seuraamaan, tallentamaan ja analysoimaan sisätilojen olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Multi Guard havaitsee mm. liikkeen, äänenvoimakkuuden ja ilmanlaadun. Näiden suureiden avulla pystytään esimerkiksi arvioimaan tilojen käyttöastetta. Laitteen tuottaman lähes reaaliaikaisen datan myötä tilojen käyttöön saadaan joustavuutta, ennakoitavuutta ja tehokkuutta. Energiaa säästetään optimaalisella huonelämpötilan säätämisellä. Esimerkiksi tyhjien tilojen alempi huonelämpötila tuo huomattavat säästöt.
Hankkeessa Xortec sai mahdollisuuden testata sensorilaitteidensa tarkkuutta ja jatkokehittämistarpeita olosuhdemittaukseen. Xortec asensi Multi Guard laitteet Ressun koulun luokkatiloihin helmikuussa 2020. Laitteiden avulla seurattiin luokkatilojen käyttöastetta, tunnistettiin tyhjät tilat sekä luotiin joustavuutta sopivien luokkatilojen löytämiseen. Yhdistämällä anturidataa ja koneoppimisen malleja pystytään arvioimaan henkilömääriä tiloissa ja täten tuottamaan yksityiskohtaisempaa dataa tilojen käyttöasteesta.
Tilahallinnan haasteet kouluissa
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen projektipäällikkö Anna Rantapero-Laine kertoo Ressun koulun tilahallinnan haasteista, joiden perusteella lähdettiin pilotoimaan IoT-ratkaisuja.
-Opettajat kokevat, että luokkatilat ovat aina varattuja. Käytännössä kuitenkaan näin ei useinkaan ole, vaan kalenterivaraukset ovat vain päivittämättä. Opettajien tulee pystyä jakamaan oppilasryhmiä eri tiloihin työskentelemään joustavasti ja siihen tarvitaan uusia ratkaisuja. Koulujen iltakäytön koordinointi ja sitä kautta esimerkiksi tieto käytössä olevista tiloista ilmanvaihdon turhan päällä pidon minimoiseksi on tarpeen. Tarvitaan sensoreiden tuottamaa tietoa tiedolla johtamisen välineeksi.
Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan yhtenä ratkaisuna tarkemman tilavaraustiedon löytämiseksi voisi olla antureiden ja kalenterivarausten yhdistäminen. Rantapero-Laineen mukaan kaupunkia kiinnostaa eri valmistajien sensoreiden laatu ja toimivuus omassa kontekstissaan yleisestikin. Sensoreista saatavaa tilahallinnan dataa voidaan mahdollisesti käyttää hyödyksi suunniteltaessa uusia koulurakennuksia ja peruskorjattaessa vanhoja. Laitteiden avulla saadaan myös tietoa siitä, mitä tiloja käytetään ja minkälaiset tilat koetaan toimiviksi.
Rantapero-Laine kertoo, että koulun arjessa reaaliaikainen tieto esimerkiksi vapaina olevista tiloista on tarpeen. Opettajille, oppilaille ja muille koulukiinteistön käyttäjille nopea tapa löytää vapaata tilaa ja muuta tietoa esimerkiksi tilan ilmanlaadusta on tärkeää. Jatkossa tulisikin panostaa siihen, että koulurakennukset ovat entistäkin parempia ja älykkäämpiä, ja vastaavat käyttäjien tarpeisiin.
Älykkäät oppimisympäristöt- hanke päättyy marraskuussa 2020, mutta Rantapero-Laine painottaa, että Helsingin kaupunki jatkaa IoT-sensoreiden kokeiluja ja hankintoja tämän jälkeenkin.
Älykkäät oppimisympäristöt- hanke päättyi marraskuussa 2020. Xortec sai kokeilusta hyödyllistä tietoa sensorituotteiden jatkokehitystä ajatellen:
- Projektin tarkoituksena oli selvittää, onko ideamme tilan käyttöasteen selvittämisestä ja vieläpä käyttäjämäärien ennustamisesta olosuhdemittauksen avulla, mahdollista toteuttaa riittävällä tarkkuudella. Tulokset näyttävät, että idea toimii, joten jatkamme tuotteistamista.
- Seuraavassa vaiheessa otamme algoritmit tuotantokäyttöön ja teemme käyttöliittymän sekä sille rajapinnan. Käyttöliittymä toimii visuaalisena työkaluna ja rajapinnan kautta voimme tarjota käyttöastetiedon ja käyttäjämääräennusteen mihin tahansa järjestelmään.
- Mittaustulosten hyödyntäminen muuhun käyttöön (esim. taloautomaatio) mahdollistuu myös.
- Jatkamme tuotteiden kehittämistä tekoälyä hyödyntäen ja asiakkaidemme tarpeet huomioiden.
.
